#kamaritarina - Hanna Muukka, Keskuspuiston Nuorkauppakamari
Se alkoi poreammeessa Kolilla. Oli helmikuu 2016 ja työreissulla tapasin nykyään uunituoreen senaattori #76239 Tea Valjakan.
Tean palopuhe nuorkauppakamari-toiminnasta maailman parhaana
harrastuksen ilmeisesti tehosi, sillä kun pääsin takaisin kotiin
Helsinkiin laitoin googlen soimaan.
Yllätyin, että pääkaupunkiseudulla on niin paljon kamarivaihtoehtoja mistä valita, mutta jokin siinä Keskuspuistossa veti puoleensa. Ja kappas, heillä sattui kuin universumin johdatuksesta olla juuri koejäsenhaku käynnissä. Taisin siinä yön yli nukkua, mutta sen enempää miettimättä pistin hakemusta menemään ja loppu onkin sitten niin sanotusti historiaa :)
Lähdin reippaana heti koejäsenprojektin projektipäälliköksi ja ensimmäinen kokous, johon osallistuin oli Tampereen Eurooppakokous kesäkuussa. Muistan, että kyllä sitä aika pihalla oli, kun yritti ymmärtää mihin kaikkeen pitäisi osata rekkaroitua ja kaikki ihmiset - mukaan lukien omat kamarilaiset - oli ihan tuntemattomia. Mutta siitä se lähti. Niin kliseiseltä kun se kuulostaakin, sisään toimintaan pääsee vain sillä, että oikeasti osallistuu. Sitoutumista se vaatii, mutta mitä enemmän antaa, sitä enemmän saa.
Töissä olen Pellervo-Seura nimisessä järjestössä, jossa hoidan kansainvälisiä asioita ja viestintää. Työssä ei ole mitään vikaa, mutta kaipasin haasteita ja jotain uutta ja sitä nuorkauppakamaritoiminta on kyllä tarjonnut.
Hain - tietenkin :) - heti syksyllä vuoden 2017 hallitukseen ja samassa kokouksessa, jossa pääsin varsinaiseksi jäseneksi, minut valittiin myös LIO-pestiin.
Ja se olikin hyvä virka, jonka kautta pääsi kiinni heti koko kamaritoimintaan sen kaikessa monipuolisuudessaan. Osallistutumiset projekteihin, koulutuksiin ja juhliin tietenkin jatkui aktiivisena. Ja jos nyt tässä itseäni vähän kehun, niin uutiskirjeet ja niiden omanlainen tyylinsä on saaneet erityistä kiitosta :)
Töiden puitteissa kun harvoin pääsee oikeasti toteuttamaan itseään, joten on tärkeää, että sitä pystyy tekemään harratusten kautta. Se onkin ollut kamaritoiminnassa tähän asti parasta, että pääsee niin matalalla kynnyksellä kokeilemaan vaikka ja mitä.
Ja se varmaan olikin taustalla, kun mietin seuraavaa kamariurasiirtoa. Päätin nimittäin syksyllä, että haen Keskuspuiston nkk:n vuoden 2018 DP-virkaa. Mitä sitä turhia odottelemaan, varsinkin kun kokee, että on jotain annettavaa. Kaikille kamarilaisille nykyisille ja tuleville haluan, että asioita ei kannata liikaa pohtia ja puntaroida ja miettiä onko järkevää vaan heittäytyä vain rohkeasti mukaan! Maailman parhaiden Spice Girlsien biisin mukaan: “Come on and DO IT - don’t care how you look, it’s just how you feel”
Yllätyin, että pääkaupunkiseudulla on niin paljon kamarivaihtoehtoja mistä valita, mutta jokin siinä Keskuspuistossa veti puoleensa. Ja kappas, heillä sattui kuin universumin johdatuksesta olla juuri koejäsenhaku käynnissä. Taisin siinä yön yli nukkua, mutta sen enempää miettimättä pistin hakemusta menemään ja loppu onkin sitten niin sanotusti historiaa :)
Lähdin reippaana heti koejäsenprojektin projektipäälliköksi ja ensimmäinen kokous, johon osallistuin oli Tampereen Eurooppakokous kesäkuussa. Muistan, että kyllä sitä aika pihalla oli, kun yritti ymmärtää mihin kaikkeen pitäisi osata rekkaroitua ja kaikki ihmiset - mukaan lukien omat kamarilaiset - oli ihan tuntemattomia. Mutta siitä se lähti. Niin kliseiseltä kun se kuulostaakin, sisään toimintaan pääsee vain sillä, että oikeasti osallistuu. Sitoutumista se vaatii, mutta mitä enemmän antaa, sitä enemmän saa.
Töissä olen Pellervo-Seura nimisessä järjestössä, jossa hoidan kansainvälisiä asioita ja viestintää. Työssä ei ole mitään vikaa, mutta kaipasin haasteita ja jotain uutta ja sitä nuorkauppakamaritoiminta on kyllä tarjonnut.
Hain - tietenkin :) - heti syksyllä vuoden 2017 hallitukseen ja samassa kokouksessa, jossa pääsin varsinaiseksi jäseneksi, minut valittiin myös LIO-pestiin.
Ja se olikin hyvä virka, jonka kautta pääsi kiinni heti koko kamaritoimintaan sen kaikessa monipuolisuudessaan. Osallistutumiset projekteihin, koulutuksiin ja juhliin tietenkin jatkui aktiivisena. Ja jos nyt tässä itseäni vähän kehun, niin uutiskirjeet ja niiden omanlainen tyylinsä on saaneet erityistä kiitosta :)
Töiden puitteissa kun harvoin pääsee oikeasti toteuttamaan itseään, joten on tärkeää, että sitä pystyy tekemään harratusten kautta. Se onkin ollut kamaritoiminnassa tähän asti parasta, että pääsee niin matalalla kynnyksellä kokeilemaan vaikka ja mitä.
Ja se varmaan olikin taustalla, kun mietin seuraavaa kamariurasiirtoa. Päätin nimittäin syksyllä, että haen Keskuspuiston nkk:n vuoden 2018 DP-virkaa. Mitä sitä turhia odottelemaan, varsinkin kun kokee, että on jotain annettavaa. Kaikille kamarilaisille nykyisille ja tuleville haluan, että asioita ei kannata liikaa pohtia ja puntaroida ja miettiä onko järkevää vaan heittäytyä vain rohkeasti mukaan! Maailman parhaiden Spice Girlsien biisin mukaan: “Come on and DO IT - don’t care how you look, it’s just how you feel”
